Artikkeli kertoo kokkolalaisen Donnerin suvun jäsenistä ja heidän toiminnastaan merenkulun ja kaupan alalla. Artikkelissa kerrotaan myös Halkokarin kahakasta.
Artikkeli aloittaa sarjan kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Ensimmäisessä osassa on Erikssonin sisarusten elämänvaiheita ja uskonelämää aina vuoden 1725 piispantarkastukseen saakka.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Toinen osa kertoo Erikssonin sisarusten kirkkokurin kohteeksi joutumisesta sekä liikkeen kannattajajoukoista.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Kolmannessa osassa yritetään syntyneestä uskonasioiden näkemyserosta keskustella, mutta päädytään lapsen pakkokasteen myötä Kokkolan käräjille ja maanpakotuomioon.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Neljännessä osassa Erikssonien maastakarkotusmatka Kälviältä Tukholmaan alkaa, Tukholmassa kannattajien joukko kasvaa ja liikkeen edustajat rantautuvat Kööpenhaminaan. Ruotsi-Suomen…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista Tanskassa: uskonkäsitysten eroista tanskalaisten kanssa, saadusta ystäväpiiristä ja kannattajiksi liittyvistä, mutta myös nuivasta suhtautumisesta, minkä vuoksi seurue matkaa laivalla…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista: Jaakko Erikssonin kuolemasta Altonassa Tanskassa, uskoneroista tanskalaisten liikkeiden kanssa sekä Eerik Erikssonin johtajuudesta Hollannissa käydystä mittelöstä. Wiirilinna kertoo myös…
Artikkeli kertoo J.L. Runebergin ja Samuli Paulaharjun kuvaaman Pilven veikon vaiheista Perhossa Suomen sodan aikaan sekä muita tarinoita Suomen sodan ja isonvihan vaiheista Perhossa.
Artikkeli kertoo, kuinka 1970-luvun saneerausintoa vastaan on Pohjoismaissa kuin myös Kokkolassa ryhdytty säilyttämään ja peruskorjaamaan vanhoja puutaloja. Vanhaa kunnioittaneesta peruskorjauksesta kerrotaan kokkolalaisperheiden esimerkein.
Artikkeli piirtää henkilökuvan liikemies Herman Renlundista, joka kaupan alalla saavutti merkittävän omaisuuden ja muisti synnyinkaupunkiaan testamentissaan taide- ja stipendilahjoituksin.
Artikkelissa kerrotaan karjatalouden kehittymisestä ja siitä seuranneesta koulutuksen tarpeesta Etelä-Pohjanmaalla. Silloiseen Vaasan lääniin saatiin perustaa karjakko- ja meijerikoulu, jonka historiaa, oppilaita ja opettajia tekstissä käsitellään.
Artikkelissa kerrotaan ensin lyhyesti Suomen metsäinhoidon historiasta ja sitten esitellään Sten Rosell, joka toimi metsänhoitajana Jalasjärvellä 1800-luvulla.
Artikkeli pohtii elämänmuutoksia. Ensimmäisessä osassa yhteys lapsuudenmaisemaan kuitenkin säilyy. Toisessa osassa yhteiskunnallinen muutos heijastuu maaseudun väestön hyvinvointiin.
Artikkeli kertoo kokkolalaisten asenteiden muutoksesta vanhaa rakennuskulttuuria peruskorjaavaan suuntaan vanhankaupungin taloista annetuin esimerkein.