Ajankuvauksia eri otsikoilla: talven odotusta, työtilaisuuksia, harrastustoimintaa, politiikkaa ja riistakauppaa. Poiminnat liittyvät Ylipään, Akkalankylän ja Suutalan kyliin mutta myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Lähdettä/lähteitä ei mainita.
Hautajaiskuvaus ja muistokirjoituksia opettaja Matti Autiosta, syntyisin Alavudelta. Opetti Rantatöysän kylässä 3 vuotta, Hämeenkyrössä 5 vuotta ja Töysän kirkonkylän koulussa vajaan 2 vuotta. Kuoli umpisuolen tulehdukseen 31 vuotiaana. Lehtileikkeet…
Töysäläisaiheisia lehtiartikkeleita kaksi kappaletta, toinen julkaistu Waasan lehti 17.8.1889 numero 66 sivu 3. Toinen Pohjalainen lehdestä 3.4.1891 no 27. Nimimerkeillä kirjoitettu, artikkelit poiminut Pentti Saarinen
Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.
Tekstin mukaan Seinäjoen yhteiskoulun Karjala-seura perustettiin 1920-luvun lopussa. Kronikan eli päivystäjän kirjan ajatuksia ja mielipiteitä on vuosilta 1932-1934.
Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.
Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.
Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä. Kuvissa on kirkkorakennus Lakeuden risti sekä valokuva Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.
Artikkeli kertoo kouluruokailun historiasta nykypäivään. Kouluruoalta onkin opittu vaatimaan enemmän esimerkiksi erityisruokavalioiden kohdalla. Kuvassa Viipurin kansakoulun koulukeittola.
Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…
Kirjoittaja muistelee 1960-luvun tangobuumia. Osa yhtyeiden esitetyistä kappaleista on voinut ollut ”piilotangoa” eli pehmennetty jazzilliseksi. Kuvassa Jorma Salon yhtye.
Kirjoittaja pohtii Seinäjoen tangomarkkinoiden uudistumiskykyä ja tapahtuman menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Kuvassa Kuninkaalliset kimpassa tv-ohjelman artisteja vuodelta 2020.
Tekstissä kerrotaan teatterin taloudesta huolehtineen toimitusjohtajan Anja Koskelan työurasta ja siitä, miksi hän sittemmin erosi työstään niin yllättäen. Kuvissa ovat Aspects of Love ja Rocky Horror Show-musikaalit sekä teatterin entinen…
Tekstissä kerrotaan kuvataitelija Esko Kaarakan koulutuksesta ja elämänvaiheista. Kuvissa taiteilija värikkään maalauksen vieressä kuin myös kuvat hänen kahdesta työstään vuodelta 1957.
Jutussa kerrotaan kirjoittajan toiveesta arkkitehtikilpailulle koulutuskeskusta varten sekä tavoitteesta saada Aalto-keskus Unescon maailmanperintökohteeksi.
Jutussa kerrotaan uudesta Lakeuden Etapin toimipisteestä, joka mahdollistaa sen käytön itsepalveluna vuorokauden ympäri. Mallin mukaisesti aiotaan kehittää muitakin jäteasemia jatkossa. Kuvassa jätteiden lajittelukatos, joka on nimeltään Tuubi.
Kirjoittaja kertoo Kokkaa kotimaista-ruokakasvatusmallin merkityksestä kahdeksasluokkalaisille sekä Nurmon maatalouden alkutuotannon verkostosta. Kuvassa ruokakassi on viety kotitalousopettajille Tiia Korkeakoskelle ja Anne-Maria Aholuodolle, jonka…
Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran kökkäporukan tekemistä töistä Nurmon museolla. Jutussa kerrotaan myös kuvin ja sanoin Nurmossa järjestetyistä tapahtumista. Nämä tapahtumat olivat 24.6.2021 juhannuksen aatonaaton seurat, 1.8.2021 vietetty…
Jutussa kerrotaan Hyllykallio-seuran uudistumisesta ja kesällä 2021 järjestetyistä tapahtumista. Toinen näistä on nimeltään Elokarnevaalit, joka on Eloiltamien perinnettä jatkanut perhetapahtuma. Kuvissa Hyllykallio-seuran hallitus: Anssi Orrenmaa,…
Jutussa kerrotaan maatilasta, joka hankittiin vuonna 1937 piirisairaalan tarpeisiin. Siellä harjoitettiin maa-, karja- ja metsätaloutta sekä nostettiin polttoturvetta.
Artikkelissa kerrotaan isovihan ajasta 1700-luvulla Etelä-Pohjanmaalla suullisen perimätiedon mukaan. Tekstissä kerrotaan esimerkiksi myös miten tietty vuori ja jyrkänne ovat saaneet nimensä tämän ajanjakson seurauksena.
Martti Santavuoren kirje kokonaisuudessaan Nurmon suojeluskunnalle, jota säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä. Santavuori vastasi Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan kouluttamisesta.
